
Valintaopas: modeemit ja reitittimet
Kiinteä nettiyhteys kotona vaatii usein modeemin tai reitittimen toimiakseen. No, kumpi sitten sopii juuri sinun tilanteeseesi? Tässä oppaassa kerromme, mitä täytyy tietää modeemi- ja reititinostoksilla! Opasta varten saimme apua asiantuntijaltamme Ossilta Verkkiksen Oulun myymälästä.
Mikä modeemi kotiin? Kaikki alkaa nettiliittymästä
Aloitetaanpa ihan alusta. Jotta voit hankkia asuntoosi sopivan modeemin, on sinun tiedettävä asuntosi nettiyhteyden tyyppi sekä nopeus. Suomessa nettiyhteyksiä tarjoavat esimerkiksi operaattorit Elisa, Telia ja DNA. Netti voidaan toimittaa koteihin mobiililaajakaista-, ADSL-, VDSL-, kaapeli- tai valokuituyhteytenä ja niistä on tarjolla eri nopeuksia – mitä nopeampi netti, sitä enemmän nettiliittymästä maksat. Siksipä kannattaa varmistaa, että valitsemasi modeemi yltää nettiyhteytesi teoreettiseen maksiminopeuteen, ettet maksa turhaan nopeasta nettiyhteydestä, jonka modeemisi rajoittaa hitaammaksi. Yleensä tiheämmin asutuilla alueilla on enemmän valikoimaa nettiyhteyksien tarjonnassa, kuin syrjemmillä seuduilla. Esimerkiksi kuituyhteyksiä ei välttämättä saa joka paikassa operaattoreilta, ainakaan kohtuulliseen hintaan, mutta sellaisen saattaa tarjota muu taho, kuten osuuskunta.
Aloita siis valitsemalla oikea kategoria nettiyhteyden tyypin mukaan ja sen jälkeen rajaa valikoimaa suodattimista langattoman verkon enimmäisnopeuden perusteella.

Mobiililaajakaista on näppärä yhteystyyppi, jonka saa kuljetettua mukanaan vaikkapa mökille. Mobiililaajakaista on tätä nykyä oikein varteenotettava vaihtoehto kodin ainoaksi nettiyhteydeksi, sillä 4G- ja 5G-yhteydet ovat erittäin nopeita. Mobiililaajakaistaliittymän lisäksi tarvitset 4G- tai 5G-antennin sekä modeemin, johon saa SIM-kortin.
ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) on hyvin yleinen yhteystyyppi, joka on ollut käytössä jo yli 20 vuotta. ADSL kulkee perinteisiä kuparisia puhelinjohtoja pitkin ja ADSL-modeemi kytketään kotona puhelinpistokkeeseen. ADSL ei ole kovinkaan nopea tekniikka, joskin uudempi versio ADSL2+ on alkuperäistä nopeampi, mutta ADSL:n kantama on melko pitkä.
VDSL (Very-High-Bit-Rate Digital Subscriber Line) kulkee ADSL:n tavoin kuparisia puhelinjohtoja pitkin ja kytketään kotona puhelinpistokkeeseen. Se on ADSL-yhteyttä nopeampi, mutta toimii lyhyemmillä etäisyyksillä.

Kaapelilaajakaista on nopea ja toimintavarma yhteys, joka toimii kaapelitelevisioverkossa. Kaapelilaajakaistaa varten tarvitset kaapelimodeemin, joka kytketään asunnon antennipistokkeeseen.
Mikä modeemi valokuituun? Entä mikä reititin valokuidun kanssa?
VDSL:n, ADSL:n tai kaapeliverkon sijaan moniin taloihin vedetään nykyään huippunopea ja toimintavarma valokuituyhteys. Valokuituyhteydessä signaali kulkee valon muodossa lasista johdinta pitkin, mikä mahdollistaa lähes rajattoman nopeuden, kuormituksen määrästä tai etäisyydestä huolimatta. Valokuitu kestää hyvin esimerkiksi muuttuvia sääolosuhteita, sillä se kaivetaan yleensä maan sisään.
Kerrostaloissa valokuitu on asukkaalle helppo – yleensä se on vedetty käyttövalmiiksi asunnon sähkökaappiin ja asukas tarvitsee vain langatonta yhteyttä varten reitittimen taikka mesh-järjestelmän.
Omakotitaloissa tilanne saattaa olla kinkkisempi riippuen asuinalueesta ja valokuituasentajan tarjoamista palveluista. Koska valokuitu on kaikin puolin erilainen yhteystyyppi, se vaatii toimiakseen mediamuuntimeksi kutsutun "modeemin" ja lisäksi SFP-moduulin. SFP-moduulin täytyy olla juuri oikeanlainen, jotta se varmasti toimii nettiliittymäsi kanssa. Usein moduuli tulee valokuidun asentavalta taholta, mutta jos se ei kuulu asennuspakettiin, kehotamme kääntymään nettiyhteyttä tarjoavan operaattorin puoleen. Mediamuuntimien puolestaan pitäisi kyllä toimia liittymästä riippumatta, kunhan moduuli on oikea.
Reitittimen suhteen valokuitu ei aiheuta erityisiä rajoitteita. Siinä pätee samanlaiset ohjenuorat kuin reitittimen valinnassa yleisestikin.
Verkkokauppa vinkkaa
Jotkut operaattorit myyvät valokuituyhteytenä yhteyksiä, jotka tulevat kuitenkin kaapeliverkosta. Tällöin "valokuituyhteys" toimii kaapelimodeemilla.
Parempi nettiyhteys mesh-verkolla

Mesh-verkko
- Mikä on mesh-verkko? Mesh-verkko laajentaa verkon kattavuutta ja tarjoaa nopeamman sekä luotettavamman yhteyden, kuin tavallinen reititin. Mesh-verkon saa luotua mihin tahansa, sillä se ei ole riippuvaista siitä, millä tavalla netti tulee asuntoon, eli onko kyseessä mobiiliverkko, ADSL, VDSL, kaapeliverkko taikka valokuitu.
- Miten mesh-verkko toimii? Mesh-verkko rakennetaan sijoittamalla useita mesh-reitittimiä eri puolille asuntoa tai toimitilaa. Mesh-laitteet toimivat verkossa sekä lähettiminä että vastaanottimina – yleensä yksi laite toimii reitittimenä ja loput tämän luoman verkon toistimina. Laitteet kommunikoivat keskenään ja toimittavat päätelaitteelle aina parhaimmasta laitteesta signaalin. Käyttäjä yhdistyy täysin normaalisti laitteellaan vain yhteen verkkoon, joten käyttäjälle mesh-verkko ei näy sen kummoisemmin. Paitsi tietysti katkeamattomana, nopeana yhteytenä.
- Mihin mesh-verkkoa suositellaan? Mesh sopii parhaiten isoihin tai monimutkaisiin tiloihin, monikerroksisiin asuntoihin sekä asuntoihin tai toimitiloihin, jossa on paljon samanaikaisesti verkkoa käyttäviä laitteita. Asiantuntijamme sanoin: "Meshillä saadaan hyvä kattavuus ja kuormanhallinta järkevään hintaan."
- Mistä aloittaa? Ossi suosittelee esimerkiksi TP-LINKin Deco-järjestelmää, josta voi teettää oman kodin ja lompakon tarpeisiin sopivan mesh-verkon millä tahansa deco-reitittimillä mallista riippumatta. Jokaisessa deco-reitittimessä on lisäksi yhdestä neljään ethernet-liitäntää, jolloin langallistenkin laitteiden verkkoon liittäminen on helppoa.
Mitä eroa on reitittimellä ja modeemilla? Entä mikä on tukiasema?
- Miten modeemi toimii?
Se muuttaa palveluntarjoajan tavallisesti puhelin- tai TV-kaapelin kautta lähettämän analogisignaalin digitaaliseksi. Käytännössä modeemin tarvitsee jossakin muodossa aina puhelin- tai TV-kaapelia pitkin tulevaan nettiyhteyteen sekä 4G- ja 5G-yhteyksiin. Uudemmissa taloissa on puolestaan sähkökaappiin vedetty toimiva nettiyhteys, joka toimii pelkällä kaapelilla, jolloin modeemia ei tarvitse. Jos kuitenkin mielii käyttää langatonta nettiyhteyttä kotona, tulee hankkia modeemin sijaan joko reititin tai tukiasema. - Mitä reititin tekee?
Se mahdollistaa useiden laitteiden yhdistämisen samaan verkkoon ja jakaa nettiyhteyden niille. Reititin siis toimii yhdyskäytävänä useiden laitteiden ja niiden yhteyspisteen, esimerkiksi modeemin, välillä. Modeemissa ei välttämättä riitä verkon kantoalue isommissa asunnoissa tai asunnoissa, joissa on paljon väliseiniä, jolloin reitittimillä voi laajentaa verkon kattavuutta asunnon eri puolille tai eri kerroksiin. - Mikä on tukiasema?
Se luo langattoman verkon, eli muuntaa langallisen signaalin langattomaksi, mutta ei tee lähiverkkoa. Samassa verkossa voi olla useampia tukiasemia, jolloin langaton verkko on saatavilla laajemmalla alueella. Tukiasemia käytetään paljon esimerkiksi julkisissa tiloissa.
Yleistäen voidaan sanoa, että reititin vaatii toimiakseen modeemin ja modeemi tarvitsee kylkeensä reitittimen tai tukiaseman silloin, kun kantamaa halutaan laajentaa isomman asunnon eri huoneisiin tai kerroksiin tai jos samalla verkolla on paljon käyttäjiä tai käyttö on kuormittavampaa.

Reitittimen tai mesh-järjestelmän valinta – mitä rahalla saa?
Reitittimen valinnassa on enemmänkin huomioon otettavia asioita. Usein kysytään esimerkiksi, mikä reititin sopii kerrostaloon, mutta asumismuoto yksinään ei määrittele, minkälainen reititin asuntoon kannattaa hankkia. Valintaan vaikuttaa mm. asunnon koko ja pohja, eli onko asunnossa vaikkapa paljon väliseiniä. Isommassa talossa reitittimiä täytyy olla useampi, jotta verkko kattaa koko asunnon.
Lisäksi vaikutusta on yhdistettävien laitteiden määrällä sekä sillä, minkälaista käyttöä langattomalle verkolle on – käytetäänkö sitä oikeastaan vain netin selailuun, katsotaanko leffoja tai sarjoja suoratoistopalveluiden kautta vai pelaako.
Mitä enemmän verkossa on käyttäjiä ja mitä kuormittavampaa käyttö on, sitä paremman reitittimen tai mesh-verkon tarvitset. Toisin sanoen, sitä enemmän se maksaa.
Halpa reititin – alle 50 €
- Kevyeen käyttöön ja pieneen asuntoon sopii käytännössä mikä tahansa reititin tai modeemi, jossa on sisäänrakennettu reititin.
Keskihintainen reititin – 50–100 €
- Keskihintainen reititin tai edullisempi mesh-järjestelmä sopii esimerkiksi vähän halvemman modeemin kylkeen laajentamaan verkon kantamaa isommassa asunnossa tai asunnossa, jonka pohja on haastava langattoman verkon kannalta.
Laadukas reititin – yli 100 €
- Isompiin asuntoihin sekä verkon tehokäyttöön asiantuntijamme suosittelee esimerkiksi TP-linkin AX-sarjan mesh-järjestelmää, joiden määrä sitten riippuu asunnon neliöistä ja pohjaratkaisusta. Vieläkin parempaa haluavan kannattaa suunnata katseensa huippunopeisiin WiFi 7 -teknologialla varustettuihin reitittimiin tai mesh-reitittimiin.
- Reitittimissä pätee sama kuin muissakin erityisesti teknisissä laitteissa – rahalla saa enemmän teknologiaa, eli reitittimien tapauksessa lisää vauhtia, kantamaa ja tehoa, jolloin verkko kestää vaikkapa sellaista, että koko perhe katsoo 4K-tasoista sisältöä omissa huoneissaan yhtä aikaa eri laitteilla.
Hyvä reititin pelaamiseen?
Pelaajan ei kannata säästellä reitittimen suhteen – jos siis pelaa verkossa. Pelaamisessa olisi aina suositeltavaa käyttää nettiä langallisesti, eli yhdistää pelikone tai konsoli kiinteästi verkkoon kaapelilla. Kannattaa siis valita reititin, jossa on vähintään Gigabitin Ethernet-portteja, jotka takaavat pelaamiseen riittävän nopean langallisen yhteyden, eikä verkko pätki kriittisissä pelitilanteissa!
Anna palautetta – oliko artikkeli hyödyllinen?
Nyt on lupa avautua! Kerro, mitä mieltä olit artikkelista asteikolla 1–5, ja kuulemme myös mielellämme, miten artikkeli olisi voinut palvella tarkoitustaan paremmin.
Anna palautetta (Ulkoinen palvelu) (Avautuu uuteen välilehteen)